HISTORIA 1891-2023

HISTORIA

Ensimmäinen Jääpallo- eli bandyottelu pidettiin Englannin ja Hollannin välillä vuonna 1891. Jääpallo oli koko keski-Euroopan laji, mutta epävarmat talvet ja kanadalainen jääkiekko syrjäyttivät jääpallon. Kuitenkin Venäjä ja pohjoismaat ovat pelanneet lajia aina tähän aikakauteen asti, ja varmasti myös tulevaisuudessa. Monet maat ovat palanneet kansainvälisen jääpalloliiton jäseniksi, joten toivomme jääpallon hitaasti, mutta varmasti laajenevan.

Pohjolaan jääpallo tuli ensimmäisenä Ruotsiin, ja siellä Tukholmaan talvella 1895-96. Aluksi jääpallo oli vain Tukholman ylimyspiirin peli. Alussa pelivälineenä oli joko kumipallo, tai puukiekko. Nopeasti todettiin, että pallo on oikea väline lajiin, ja 1905 määrättiin pallo pelivälineeksi. Tämä oli ratkaiseva päätös – näin jääpallo erottui selkeäsi jääkiekosta.

Pietarilaisjoukkueet tulivat jääpalloon mukaan aivan 1900-luvun alussa. Historian kirjoissa on että S:t Petersburger Eislaufverein kävi talvella 1907 kiertueella Saksassa. Ainakin tiedot löytyy että he voittivat suurin maaliluvuin Leipzigin, ja Berliinin joukkueet.

Helsingissä nähtiin eräänlaista kiekkopeliä jo 1800-luvun lopulla. Pohjois-sataman jäällä kokeiltiin jääpalloa jo 1902. Väitetään myös, että jo 1896 olisi Viipurissa pelattu jääpallon tapaista lajia.

1907-08 pelattiin ensimmäinen Suomen mestaruus

Suomen jääpalloilu syntyy idässä, eli Viipuri on paikka josta laji lähti leviämään ympäri Suomea. Kuten tuossa aikaisemmin mainittiin, oli Viipurissa jääpallon tapaista lajia harrastettu jo ennen ensimmäistä Suomen mestaruutta noin 11 vuotta. 

1907 uskaltauduttiin Helsingin Hockey-klubin varassa ryhtyä suureen yritykseen: kutsua vuoden 1907 maaliskuussa Helsingissä pidettäviin talviurheilujuhliin vieraiksi jääpallojoukkueet Ruotsista ja Venäjältä. Ruotsista turnaukseen osallistui Uppsalan IFK, ja Venäjältä Jusupovit.

  • Polyteknikot – Helsingin Hockeyklubi         10 – 2
  • Uppsalan IFK – Jusupovit                              5 – 3
  • Uppsalan IFK – Polyteknikot                         12 – 1
  • Venäläiset eivät enää suostuneet ottelemaan suomalaisia vastaan.

Näitä talvikisoja voidaan pitää suomalaisen jääpallon alkusysäyksenä. Näin ollen 1907-08 Suomen mestaruudesta ilmoittautui pelaamaan 4 rohkeaa seuraa: 

  • Polyteknikkojen Urheiluseura
  • Unitas
  • Helsingin IFK
  • Viipurin Hockeyklubi

Jääpallon SM sarja – Bandyliiga

Jääpallon miesten SM kilpailu on suomalaisen palloilun klassikko. Jääpallo on suomalaisen urheilun pioneereja, koska vuoden 1907-08 mestaruuskilpailu oli samalla ensimmäinen palloilun joukkuelajin mestaruuskilpailu. Vuoteen 1991 saakka pelattiin SM sarjaa ja kaudella 1991-92 sarjan nimi muuttui Bandyliigaksi. Kaudella 2009/10 ratkaistiin sadas miesten Suomen mestaruus. 

Historiaa

Ennen organisoitua kilpailutoimintaa Suomeen tuli jääpallovaikutteita Ruotsista ja Venäjältä. valtakunnallisia sarjoja ei pelattu. Suomalaisjääpalloilijat olivat ensimmäisen kerran tulessa 1899, jolloin Viipurilaisseura Skridskoklubb pelasi Pietarissa häviten kuitenkin venäläiselle joukkueelle 5-4. Viipurin lisäksi jääpalloa pelailtiin vuosituhannen vaihteessa ainakin Oulussa, Haminassa ja Helsingissä.

Kilpailutoiminta

Suomessa jääpalloilun kilpailutoiminta alkoi organisoitua Suomen Palloliiton perustamisen myötä vuonna 1907. Jo vuonna 1908 ratkaistiin ensimmäinen Suomen mestaruus, kun Polyteknikkojen Urheiluseura voitti Helsingin IFK:n finaalissa maalein 8-3. Siitä lähtien jääpalloilun Suomen mestaruus on ratkaistu vuosittain, ainoastaan vuosina 1918, 1940 ja 1942 virallinen mestaruus on jäänyt ratkaisematta sotien vuoksi.

Mestaruudesta ratkaistiin cup-kilpailuna aina vuoteen 1931 saakka, jolloin siirryttiin yksinkertaiseen sarjaan, jota jatkettiin aina vuoteen 1937 asti. Sen jälkeen oli kaksilohkoinen sarja. Vuonna 1941 oli kolmilohkoinen ja sotatalvina 1943 ja 1944 pelattiin jälleen cup-kilpailuna. Nelilohkoinen mestaruussarja käynnistyi sodan jälkeen. Kaksilohkoiseen palattiin kahden kauden jälkeen 1947 ja edelleen yksilohkoiseen 1953. TUL:n seurat tulivat Palloliiton sarjoihin 1956. Yksilohkoista sarjaa pelattiin vuoteen 1969 saakka, Poikkeuksena vuosi 1965, jolloin pelattiin kahdessa SM-sarjan lohkossa. Kaksikertainen yksilohkoinen sarja käynnistyi kaudella 1969-1970 ja siihen lisättiin pudotuspelit kaudella 1976-1977.

Parhaimmat seurat toistaiseksi

Suomen parhaimpia jääpalloseuroja lajin alkuvuosikymmeninä 1910 luvulta 1930 luvulle olivat Viipurin Sudet (aluksi nimellä Viipurin Bandy- ja Jalkapalloseura) sekä Helsingin IFK, joka on voittanut eniten suomen mestaruuksia, yhteensä 17. Warkauden Pallo-35 on ollut johtavia seuroja 1940 lähtien, Oulu nousi kaupunkina jääpallokartalle 1950-luvulla Oulun Palloseuran johdolla. OPS voitti 1950- ja 1960-luvulla kaikkiaan seitsemän mestaruutta, joista viisi peräkkäin, mikä on peräkkäisten voitettujen jääpallon Suomen mestaruuksien ennätys. OPS:n valtakauden päättyessä suomalaisessa jääpalloilussa 1970-luvulla alkoi toisen oululaisseuran, Oulun Luistinseuran nousu, ja OLS on ollut Suomen johtavia jääpalloseuroja siitä lähtien 15 mestaruudellaan. 1990-luvulla Suomen kärkijoukkueiden joukkoon liittyi Tornion Palloveikot, joka on ollut 2000-luvulla menestynein suomalainen jääpalloseura saavuttamalla kuusi SM-kultaa (nykyään Torniota Bandyliigassa edustaa kilpaileva seura Länsi-rajan Konkarit, LRK).

Vuonna 2010 ratkaistiin sadas Suomen mestaruus. Helsingissä HIFK voitti OLS:n toistamiseen ja otteluvoitoin 2-0 kirjattiin mestaruus HIFK:lle. LRK Torniosta tuli kaudella 2017-18 jääpallon 61 korkeimman sarjatason joukkue.

Suomen mestaruuksia on jaettu sotavuosia lukuunottamatta aina tähän päivään asti 112 kertaa. 

Kaudella 2023-24 jaetaan 114:ta – Mestaruus.

Alta voit tutustua (klikkaa painiketta) vanhoihin pelivarusteisiin, tai piirrettyihin peliasuihin (piirtäjä: Pekka Jyrkiäinen)