IS:N KOMMENTTI - MARKO LEMPINEN

18.11.2020

Miksei suomalaisessa byrokratiassa ymmärretä, että myös ei on selvästi parempi vastaus kuin ehkä, kysyy Marko Lempinen.


6-vuotta tulee täyteen Luisteluareena-hankkeen lupapaperien toimittamisesta Helsingin Kaupungille.

 Luisteluareena hankkeen "isoveli" Gardenhanke taistelee samojen ongelmien kanssa kuin Luisteluareena. Tänään Iltasanomissa toimittaja Marko Lempinen esitti kysymyksiä, jotka osuvat täysin myös jääpalloilijoiden Luisteluareena hankkeen 6-vuoden matkaan.


Miksi kaikki on niin vaikeaa?

Miksi hankkeet voivat kaatua vielä myönteisen poliittisen päätöksentekoprosessinkin jälkeen pelkästään siihen, että joku yksi ainoa taho vastustaa sitä?

Ja vastustaa voi vieläpä ilman minkäänlaista vastuuta.

Tällaisessa maallikko ei näe demokratiaa. Pitkäkestoisiin prosesseihin palaa hurjasti yhteiskunnan varoja, ja varmasti sekä poliitikoiden että virkamiesten resursseilla olisi viisaampaakin käyttöä.

Järjestelmä on epäonnistunut. Sen on myös urheiluväki saanut tuta.

URHEILUSSA yksityisrahoitteisten rakennushankkeiden rooli on kasvanut merkittävästi - ja kasvaa vastedeskin. Ilman yksityisrahoitteisia projekteja Suomi ei olisi urheilullisesti ja liikunnallisesti yhtä kilpailukykyinen kuin nyt on.

Yhteiskunta tarvitsee näitä hankkeita myös työllisyyden ja veronmaksun näkökulmasta. Kokonaan toinen juttu on, kuka tulevaisuudessa haluaa enää rakentaa esimerkiksi monitoimiareenoita tai hyvinvointikeskuksia, kun kaikki on Helsinki Gardenin esimerkin mukaisesti niin riskipeliä.

Nykyjärjestelmän heikkous on siinä, että maailma ehtii muuttua moneen kertaan asemakaavapäätöksistä riitelemisen aikana. Suomessa tehdään liian usein eilisen, eikä huomisen päätöksiä.