YHTÄLÖ?

01.12.2020

Ilmaston muutos uhkaa tekojääratojen tulevaisuutta! Mikä ratkaisuksi?


Tämä asia ei ole pelkästään jääpalloilijoiden huoli!

BandyliigaToimitus on huolestuneena kulkenut ympäri Suomea, ja kuunnellut luistelu-ihmisten huolta tulevaisuudesta. Pohditaan hetki kyseistä ongelmaa, niin että jätetään kilpaurheilu pois ajattelusta.

Kun allekirjoittanut kirmaili onnellisena Kaisaniemen kentällä Helsingissä ainakin 1974-1987 välisenä aikana - (talvisin lähes päivittäin), pääsimme jäälle jo marraskuussa. Kyseessä oli silloin LUONNONJÄÄ!                                viilletimme kentällä aina huhtikuun alkuun asti. Se pelasimmeko jääkiekkoa, jääpalloa, vai luistelimmeko muuten vaan ei ollut SE juttu, vaan se että liikuimme ulkona säällä kuin säällä - kavereiden kanssa hauskaa pitäen..        No kyllä taisimme hiukan vanhempina myös käydä kentällä katsomassa tyttöjä, ja vähän taisimme heitä kiusata, jotta saimme heidän huomionsa...


30 vuotta sitten Helsingissä pääsi luistelemaan luonnonjäällä 5 kuukautta! 

Juuri varmistin Helsingin kaupungin liikuntamestarilta, että talvella 2019-20 Helsinkiläiset lapset pääsivät muutamalle "luonnonjää" kentälle vajaaksi viikoksi, koska muuten ei pystytty jäädyttämään missään Helsingissä kenttiä liian lämpimän sään johdosta!                                                                              

Kun katsomme tekojäiden avautumista Helsingissä on sekin muuttunut radikaalisti! Vielä vuonna 2008 tekojää avattiin Helsingissä 1.11. ja Esim. ystäväni Taavi Sulander muistaa kun tekojäälle pääsi 80-90-luvuilla jo 15.10. NYT tekojäälle esim. Kallion kentälle pääsee EHKÄ mahdollisesti, ei varmuutta - perjantaina 4.12. Kysymyksessä on kuitenkin tekojää jonka valmistaminen on sinänsä helppoa, mutta lämpötilan täytyisi olla alle +6 astetta ja mieluiten tyyntä. Onko talous syy ettei jäätä saada aikaisemmin? Tätä ei ainakaan kukaan Helsingin kaupungilta suoraan myönnä.


Nykyään tekojäät Helsingissä ovat luistelukelpoisia vajaat 3 kuukautta!

Onko tämä uhka, ongelma, tulevaisuutta... On "herran jestas sentään"! Itse olen seurannut Kallion kentällä läheltä lasten ja nuorten iloista liikkumista, kun he jäälle pääsevät. Se riemu vie itseäni eteenpäin jääpallon parissa - vaikka Bandyliiga on se jäävuoren huippu - löytyy kääntäen se tärkein - eli lastemme, sinun ja minun, meidän lastemme, lastenlastemme, ja niin edelleen liikkuminen talvella nauttien - ei edes välttämättä seurassa - vaan kavereiden, tyttöystävien tai vaikka kentällä muiden luistelijoiden kanssa yhdessä nautiskelu, viihtyminen, lämpimät tunteet, jopa mielihyvä!.

Jos tämä luistelu mahdollisuus poistuu, mikä tyhjiö jää täytettäväksi? Olemme aina leimautuneet talviurheilumaaksi - on hienoa että esim Huuhkajat pärjäävät, se ei keneltäkään ole pois! Mutta jokaisella lajilla, ja liikunnalla kuuluisi olla paikat, joissa intohimoiset harrastajat, tai vaikka kerran kaudessa perhe voi käydä liikkumassa, ja valita laji ja suorituspaikka itse! 


Taito jo unohtunut?

itse järkytyin kun katsoin 9 luokkalaisten luistelua, 20 nuorta n. 16-vuotiasta elämän ehkä jopa parhaassa iässä olevaa nuorukaista kirmailivat jäällä. 18 heistä joko katseli kentän reunalla, nojaili apuvälineisiin, istui tai muuten vain teki jotakin muuta. Ainostaan 2 koko ryhmästä osasi luistella!

Keskustelin opettajan kanssa, joka kertoi etteivät he ylä-asteella enää ehdi vähien liikuntatuntien aikana opettamaan ketään luistelemaan. Hän ihmetteli ettei ala-asteella opeteta asiaa? Keskustelin erään toisen opettajan kanssa tästä, hän kertoi että esim. heidän koulussa opettajat eivät vie lapsia luistelemaan jos sää ei ole täydellinen! Mitä? Näinkö kesälläkin tehdään? 

Erään vanhemman kanssa keskustelin miksi hän ei tuo lapsiaan jäälle? Hän vastasi että jäävuoroja ja myöskin kenttiä on vain liian vähän. Siksi tupaten täynnä olevat vuorot eivät toisella puolella kaupunkia kiinnosta. Varsinkaan kun autoa ei saa kilometriä lähemmäs, ja pesue sinkoilee sinne tänne...


Halli! (Avoinna Elokuu - Toukokuu, tai jopa 12kk)

Asia josta jääpalloilijat haaveilevat, tosin heidän kanssaan yhdessä ovat myös koulujen opettajat, pikaluistelijat, taitoluistelijat, jääkiekkoilijat, kaukalopalloilijat, retkiluistelijat yms jää-ihmiset. Onko hanke mitenkään Helsingin kaupungille järkevä?

Normaalisti (lue ennen) Helsingin kaupunki on itse rakentanut liikuntatilat, mutta kuntien talous on tiukalla, ja niin myös Helsingin kaupungin. Kaupungin rahat liikunnan puolella menevät jo korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon enemmän kuin uuden rakentamiseen. Voimme vain uskoa että näin tulee jatkumaan vuosia vielä eteenpäin..

Hallissa on tarkoitus liikuttaa kaikkia pääkaupunkiseutulaisia ikään, uskontoon, ihonväriin, seksuaalisuuteen, lajiin tai mitenkään muutenkaan rajoittamatta luistelusta innostuneita. On tarkoitus tuoda rusettiluistelut, diskot yms tapahtumat sisätiloihin, jossa sää on aina toivottu!

On keskusteltu että jos tukijat ottavat osaa hankkeeseen, niin koululaisia haetaan bussilla päivisin luistelemaan, tai muuten liikkumaan hallissa sijaitseviin liikuntatiloihin. Eli halli ei missään nimessä ole mikään yhden lajin tai "sisäpiiriryhmän" oma. Halli on tarkoitettu kaikille Helsinkiläisille - ainoa hidaste on ettei se voi olla auki kuin max. 24 tuntia vuorokaudessa..


Mikä avuksi?

Yksityiset hankkeet nousevat todella isoon merkitykseen, varsinkin jos kaupunkien ei tarvitse itse investoida samoin kuin menneisyydessä. Tämä muutos on tapahtunut nopeasti, ja monet kehä3:n ulkopuolella olevat kunnat/kaupungit ovat yhteistyössä yksityisten tahojen kanssa vieneet monia hankkeita maaliin, ja uusia on tulossa.. 


Helsingin kaupunki on tässä kohtaa täysin eri linjoilla? Miksi? 

Jokaisessa keskustelussa esille otetaan Hiihtohalli - EX nimeltään Ylläs-areena, joka rakennettiin jo vuosia sitten. Halli valmistui ja kaupunki joutui sen itsellensä konkurssihuutokaupassa huutamaan, tosin uskon että kyseinen rakennus olisi saatu toimimaan, jos asia olisi kunnoilla hoidettu. Yhtiö joka rakensi, menetti miljoonia, ja onneksi henkilö hankkeen taustalla (ystäväni) on vahva, ja jatkaa edelleen yrityksensä kanssa liikuntaa tukevissa töissä - "eläkkeelle asti" kuten hän sanoo. Kaiholla hän kuitenkin usein puhuu niistä virheistä joita hän, ja häntä neuvoneet hankkeessa tekivät.                        Tässä kohtaa on myös mainittava että kyllä Helsingin kaupunki oli myös osasyyllinen hankkeen tapahtumiin..esim. Infra minkä kaupunki kertoi hallia ympäröivän, ei ole valmistunut vielä tähänkään päivään asti.                                Yrittäjä itse myös epäonnistui esim. markkinoinnissa tai markkinointi-ihmisten rekryssä, koska edes nykyään helsinkiläiset eivät tiedä missä halli on, tai mitä siellä voi tehdä. No syyttely ei vie eteenpäin, joten jätetään tämä aihe..



Helsingin Luisteluareena-hanke


Ensimmäinen hakemus

Hankkeen taustahenkilöt ovat tehneet vuosia töitä, jotta kyseinen rakennus Malmille (långinojalle) saataisiin pystyyn. Kaupunki on ohjeistanut kymmenillä erilaisilla ohjeilla, määräyksillä yms mitä pitää tehdä, ja miten..

Lupa tontin varaukseen ja suunnitteluun on myönnetty 2 kertaa, ensimmäisellä kerralla lupaan lisättiin, että oli neuvoteltava eri rakennusyhtiön kanssa alueen kehittämisestä mitä Luisteluareena hanke käytti omassa hankkeessaan? Tämä selvitystyö vei yli vuoden, ja kun se esiteltiin kaupungille, iskivät he heti ruksit päälle - "ei aluetta voi näin kehittää" kaupunki totesi. Maallikkona sivusta seurattuna ei voi käsittää miten ensin lähes pakotetaan, ja sitten hylätään - en käsitä?


Toinen hakemus

No nyt kun hankkeella on rakentaja, hallinnoija, rahoittaja, ja omistaja on ongelmat edelleen samat, vaikka kaiken tuon yllämainitun hoitaa yksityinen taho - ei Helsingin kaupunki!

Halli rahoitetaan yksityisin varoin, Halli rakennetaan yksityisin varoin, hallia pyöritetään yksityisin varoin, Hallin omistaa yksityinen taho varoineen. Hallia tukevat yksityiset "enkelit" varoineen.

Helsingin kaupungin ei tarvitse kuin tukea seuroja jotka liikkuvat kyseisessä rakennuksessa - näin kaupunki tekee ja  tukee KAIKISSA muissakin Helsingissä sijaitsevissa liikuntatiloissa harjoittelevia seuroja.

Kaikki ryhmät huutavat lisää jäätä, ja Malmin halliin on tarkoitus rakentaa muidenkin lajien kaipaamia liikuntatiloja joita on jo neuvoteltu useiden lajien kanssa. Jopa itse Helsingin kaupunki on kiinnostunut esim ikä-ihmisten liikuttamisesta Malmin alueella - kyseisessä hallissa!?



Miksi sitten hanke ei etene? 

Jos hankkeen taustat tuovat Helsinkiin jo rakentamisvaiheessa 10-30 miljoonaa euroa. Rakennettua tuovat työpaikkoja, turisteja, seuroja ympäri pohjoismaiden, välilliset rahalliset Helsinkiin jäävät eurot voidaan varmasti arvioida useammaksi miljoonaksi per vuosi.


Edelleen, miksi hanke ei etene?

Tämä on todella vähintään 10 miljoonan euron kysymys, ehkä jopa yli 30 miljoonan euron kysymys. Tarve, Tilaus, kuntalaisten toive selviää myös alla olevista YLE Uutisten eilisistä uutisista (kts alla) 

Onko syy hankkeen viivyttelyyn, että Helsingissä hallien jäillä on lähes MONOPOLI - eli Helsingin kaupungin 100% omistama Jääkenttäsäätiö omistaa ja hallinnoi lähes kaikki jäähalleja helsingissä. Tuleeko yksityinen luisteluareena kaupungin mielestä viemään Jääkenttäsäätiön "leipää"? eli heidän omille apajille?

Mikä hidastaa ja estää rattaiden pyörimisen - sitä ei kukaan hankkeen henkilöistä, eikä kyllä Helsingin kaupungilta ole pystynyt niin selittämään, että sen BandyliigaToimituksen väki ymmärtäisi?     


Helsinki liikunta kaupunki?        

Kaupungin Pormestari Jan Vapaavuori mainitsi jossakin kohtaa että olisi hullua ellei Helsingin kaupunki ottaisi vastaan tällaisia hankkeita, jotka tuovat kymmeniä miljoonia varallisuutta Helsinkiin - ilo mielellä vastaan.

Pitäisikö hankkeen henkilöiden lähteä keskustelemaan Vantaan, tai Espoon kanssa? Kiinnostaisiko heitä hanke? BandyliigaToimituksen tietojen mukaan ainakin Vantaa olisi valmis ja kiinnostunut aloittamaan keskustelut asian tiimoilta.

Yhdessä hyvä tulee, nyt ainakin meidän toive täällä BandyliigaToimituksessa on että Luisteluareenan taustat yhdessä kumppaninsa Wasa Groupin kanssa saisivat Helsingin kaupungin ymmärtämään mitä ollaan tekemässä, miksi, kenelle, ja miten asia toimii! Maailma ei enää toimi niin kuin se toimi vielä 10 vuotta sitten, tai jopa se ei toimi enää kuten ennen Koronaa!


Yhdessä meidän on mietittävä miten turvataan esim tänään syntyneen Petterin liikunta mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tämä hanke on vain yksi osa mahdollisuuuta, toivottavasti Helsinkiin tulee kymmeniä erilaisia hankkeita, ja ihmiset saavat itse päättää missä he käyvät...                         

Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin lähes 1,2 miljoonaa ihmistä. Tosin tiedämme että kyseiseen luisteluhalliin tulijoita on ympäri suomen, ruotsin, ja venäjän...

Onnellista ja yhteistä päätöstä, toteutusta, ja yhteisiä liikuntahetkiä toivoen...

BandyliigaToimitus


Ajassa 6:03 - 6:42 Tekojää keskustelua


Ajassa 3:08 - 5:59 Ilmasto ja Halli keskustelua


Hallin ajateltu kokonaisuus...

Lopuksi vielä skenaario että jotakin dramaattista tapahtuisi, ja halli ajautuisi todellisiin vaikeuksiin. Hallin omistaa yritys X.

1. Yritys X voi muuttaa kaikkia tiloja niin että he löytävät tiloihin sellaisia lajeja/yrityksiä jotka mahdollisesti kantavat paremmin.

2. Yritys X voi Kaupungin kanssa neuvotella että rakennus muutetaan muuhun käyttöön kuin kaavassa on suoraan sen määrätty rakentuvan

3. Yritys X voi myydä hallin toiselle taholle

Tämän jälkeen vasta tulee Helsingin kaupunki "lompakon kanssa" kuvaan mukaan! eli ei missään tapauksessa ole ensimmäinen taho! 

Hankkeen tausta eivät yleensä edes usko, että tämä skenaario toteutuu, sen verran he ovat viimeisen 6 vuoden aikana keskustelleet yritysten, yhdistysten, ja muiden tukensa hankkeelle antavien tahojen kanssa - että eivät he lähtisi hanketta toteuttamaan ellei usko hankkeen kantavuudelle olisi tarkkaan laskettu...